Eva Isaksson

Evan kuva


Evan saa kiinni osoitteella eva.isaksson@vihreat.fi

Arkisto

Kirjastotarkastuskäyntien tuloksia

Katso myös esteettömästi kirjastoon -sivu, josta löydät taustatietoja ja luettelon tarkastetuista kirjastoista yksityiskohtaisempine kuvauksineen.

Invaparkkipaikat

Tavoite: Pyörätuolilla kirjastoon tulevan on päästävä omalla tai invakuljetuksella aivan kirjaston sisäänkäynnin lähelle.

Tilanne: Lauttasaaren kirjastolla on asiakkaille kokonainen parkkialue, mutta pienemmillä lähikirjastoilla ei välttämättä ole minkäänlaista parkkipaikkaa. Esimerkiksi Munkkiniemen kirjaston eteen aikoinaan suunnitellun invaparkin eteen on ehtinyt kasvaa kokonainen pensasaita. Vaikka invaparkki löytyisikin, niin huolestuttavan moneen invaparkkiruutuun oli pysäköity ilman asianomaista tunnusta.

Kaupungin ikävin tuloreitti löytyi Pasilan pääkirjastosta, missä invasisäänkäynti on autotasossa. Ennätysmäinen määrä invamerkkejä ei hävennä paikan lastauslaiturimaista tunnelmaa.

Luiskat ja kynnykset

Tavoite: Jos sisään kirjastoon pääsemiseksi tarvitaan luiska, sen tulee olla aidosti käyttökelpoinen - se ei saa olla mutkapolku eikä esterata.

Tilanne: Kirjastojen edustoilta löytyy todella jännittäviä luiskia. Arabianrannan luiska, jota pitkin kaikki eri tavoin liikkuvat kulkevat, on kuin pitkä liukumäki. Se on kaunis, mutta pääseekö siitä oikeasti ylös pyörätuolilla? Käpylässä taas luiska tekee todella jyrkän 90 asteen mutkan.

Kynnykset olivat yleensä melko matalia tai ainakin loivennettuja. Jakomäen kirjaston tavanomaista jyrkemmän kynnyksen ylittämiseen ei ehkä pysty rullaamaan omin voimin. Oulunkylän kirjastossa vastaava tasoero on madallettu pidemmällä ja loivemmalla tasoittimella.

On sellaisiakin kirjastoja joihin on mahdoton päästä pyörätuolilla. Roihuvuoren vanhanaikaisen tunnelmalliseen hissittömään kirjastoon pitää sekä nousta että laskeutua niin monta askelmaa, ettei se voi onnistua pyörätuolilla.

Sisäänkäynnit

Tavoite: Oven tulee aueta heikomminkin käsivoimin ja pyörätuolin ja lastenvaunujen on mahduttava sisään ovista.

Tilanne: Perinteinen vetimestä auki vedettävä ovi on kirjastojen vakiovaruste. Yleensä ovi on lisäksi raskas. Vain harvoissa kirjastorakennuksissa, kuten Vuosaaren Vuotalossa ovi on suunniteltu erityisesti pyörätuolin käyttäjää ajatellen. Tällaiset helposti avattavat ovet ovat muidenkin asiakkaiden suosiossa - Vuotaloon mennään sisään reippaasti invapainiketta painellen.

Sisäänkäynneissä on usein ahdas tuulikaappi. Ei sentään aina, sillä Oulunkylän kirjaston tuulikaappi on hyvin tilava ja sallii tulijan avata rauhassa oven kerrallaan. Ruoholahden lastenkirjastossa taas pyörätuolilla tulijan olisi suoriuduttava mahdottomasta pujottelutehtävästä ahtaassa tuulikaapissa, koska sisemmät ovet eivät ole suorassa linjassa ulko-ovien kanssa.

Kirjaston turvaportit on esimerkiksi Viikissä sijoitettu niin, että ne kaventavat sisääntuloa tarpeettomasti.

Opasteet

Tavoite: Kaikki aineistot löytyvät kohtuullisen helposti ja etsiskelemättä hyvien ja näkyvien opasteiden avulla. Kirjastossa on esillä yleiskartta.

Tilanne: Kun tulija on sisällä kirjastossa, edessä on hyllyjä, vasemmalla on hyllyjä, oikealla on hyllyjä. Mutta mitä on missä?

Pienemmissä kirjastoissa on tyydytty pelkkiin hyllynpäätyopasteisiin. Isommissa kirjastoissa opasteita roikkuu katosta tai niitä on hyllyjen päällä. On läpinäkyiä kylttejä, on valkeaa tekstiä hennon vihreällä pohjalla. Itäkeskuksen kirjasto on piristävä poikkeus: valkoinen punaisella pohjalla erottuu.

Aina kaikkea aineistoa ei ole merkitty. Äänikirjoja jos etsii, saattaa joutua kyselemään henkilökunnalta. Sama pätee moniin muihin aineistoihin.

Inva-WC

Tavoite: Joka kirjastossa tulee olla helposti paikannettava ja selkeästi merkitty inva-wc.

Tilanne: Monessa paikassa inva-wc:n käyttäjät ohjataan naisten vessaan.
Käytännöt ovat hyvin kirjavia eikä eri kirjastoihin mennessä tiedä mitä voi odottaa, sillä vessajahti johtaa varsin kirjaviin tuloksiin. Voisi melkein päätellä, että eri kaupunginosien liikuntavammaisilla on erikokoiset rakot.

Vaikka wc olisikin tilava, siihen voi olla vaikea päästä mikäli oven eteen on kasattu kalusteita, esimerkiksi Pohjois-Haagassa tien tukki poistokirjakärry ja Munkkiniemessä tikkaat.

Hissit

Tavoite: Kirjastossa on päästävä joka kerrokseen ja tasolle, vaikka ei pystyisi nousemaan portaita. Hissien on oltava riittävän tilavia pyörätuolille.

Tilanne: Useimmat kirjastot sijaitsevat yhdessä tasossa. Vanhoissa isoissa kirjastoissa, kuten Rikhardinkadulla ja Kalliossa, hissi on lisätty jälkeenpäin. Tulokset ovat molemmissa arkkitehtonisesti edustavia ja hyvin toimivia.

Mikä tahansa hissi ei sentään riitä. Töölön kirjaston neljän hengen hissiin sopii vain pieni pyörätuoli, ja sellaisellakin pyörätuolin tarvitsemista kääntymiskulmista on turha haaveilla.

Liikkumatila

Tavoite: Kirjastossa on tilaa liikkua pyörätuolilla, ja myös esim. lastenvaunujen kanssa.

Tilanne: Jos haluaa pyöriä vapaasti hyllyjen välissä pyörätuolilla törmäämättä pylväisiin, pöytiin, tuoleihin, kirjakärryihin ja vitriineihin, niin kannattaa mennä Kontulaan. Siellä on tilaa. Monissa muissa kirjastoissa on hyödynnetty kaikki vapaat sopukat, jotta tietokoneet mahtuisivat perinteisempiin kirjastotiloihin. Tila on käytetty paremmin uusissa kirjastoissa, joissa työasemien sijoittelu on harkittua, esimerkiksi Vuosaaren kirjastossa.

Asiakaspalvelulaitteet ja päätteet

Tavoite: Automaatteja ja päätteitä pitää kyetä käyttämään myös pyörätuolista käsin.

Tilanne: Asiakkaille on tarjolla käteviä lainaus- ja palautusautomaatteja, mutta yleensä niiden ääressä pitää seistä tai kurotella, jotta niitä ulottuisi käyttämään. Kirjastoluetteloa ei päässyt Viikissä selaamaan pyörätuolista, koska ainoa HelMet-pääte oli seisten käytettävä.

Isotekstiset, ääni- ja selkokirjat

Tavoite: Kirjastojen erityisaineistot on merkitty selkeästi ja niitä on tarjolla riittävästi.

Tilanne: Kallion kirjasto on uranuurtaja erilaisille oppijoille suunnatun materiaalin tarjoajana. Sieltä löytyy erillinen huone jonne on sijoitettu äänikirjoja sekä myös heikkonäköisille sopivia isotekstisiä kirjoja ja selkokieltä tarvitseville tarkoitettuja selkokirjoja. Tässä huoneessa on infopiste esitteineen.

Monessa muussa kirjastossa erillistä kokoelmaa saa etsiskellä. Usein opaste puuttuu kokonaan, kuten Munkkiniemen ja Vallilan kirjastoista, vaikka ko. aineistoa löytyikin.

Valaistus- ja kuunteluolosuhteet

Tavoite: Heikkonäköisetkin näkevät lukea kirjastossa, mutta häikäistymättä. Kuulovammaisten apuvälineet toimivat kirjastossa.

Tilanne: Perinteiset virastomaiset loisteputket ovat kirjastotilojen suosituin valaisin. Kannelmäen kirjastoa valaistaan myös pienin, turhan häikäisevin kohdelampuin. Joissakin kirjastoissa, esimerkiksi Pukinmäessä ja Itäkeskuksessa, on hämäriä nurkkauksia. Musiikin kuunteluun painottuneen Kirjasto 10:n kohdalla voidaan puhua lähes tunnelmavalaistuksesta.

Kuulovammaisia varten joihinkin kirjastotiloihin, mm. Malmille, on asennettu induktiosilmukoita. Niitä tarvitseva asiakas kohtaa usein ihmettelevän henkilökunnan joka ei tiedä mistä on kyse, ei osaa käyttää laitteita, eikä ehkä edes löydä niitä.

Kielivalikoima

Tavoite: Aineistoa on tarjolla riittävästi eri kielillä. Asiakkaat löytävät etsimänsä vieraskielisen aineiston.

Tilanne: Kirjastoissa on tarjolla varsin kirjava kielivalikoima. Edes ruotsinkielinen ei välttämättä löydä kovin kattavaa valikoimaa kaikista lähikirjastoista. Kirjoja voi tilata muista kirjastoista omaan lähikirjastoon, mutta jokainen varaus maksaa 50 senttiä.

Miten muunkielisiä aineistoja etsivät löytävät kirjastoista hakemansa? Pasilassa on Monikielinen kirjasto, mutta sen sijaintia ei voida kiittää kovin keskeiseksi.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt

Tavoite: Kirjastoista löytyy riittävästi ajan tasalla olevaa aineistoa seksuaali-ja sukupuolivähemmistöistä.

Tilanne: Moni seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä tietoa etsivä suuntaa kirjastossa seksologian hyllyluokan 613.6 kohdalle. Sieltä löytyy yllättävän vanhaa tietoa, sillä kokoelmat tuntuvat painottuneen 1990-luvulla julkaistuihin kirjoihin. Kirjaston henkilökunnan kertoman mukaan näitä kirjoja poimitaan hyllystä, luetaan nurkassa salaa, ja piilotetaan sitten ujosti lähimpään hyllyyn. Tiedon tarve on selvästi tarjontaa suurempi.

Kirjastot saisivat lehtihyllyynsä Voltti-lehden käytännössä ilmaiseksi, mutta silti lehti puuttuu nyt valtaosasta kirjastoja.

Nuoret

Tavoite: Nuoret käyttävät kirjastoa ja viihtyvät siellä.

Tilanne: Kirjastojen käyttö on vähentynyt nuorten, varsinkin poikien keskuudessa. Voivatko kirjastot syytä pohtiessaan katsastaa omat hyllynsä? Onko nuorille varattu vain nurkkaus lastenosastolla?

Vuosaaren kirjastossa nuorten oma, erillinen tila tuntui toimivan varsin hyvin. Myös maahanmuuttajanuoret tuntuvat ottaneen ilahduttavan hyvin kirjastot omakseen.

Eva Isaksson on toteutettu WordPress -julkaisujärjestelmällä
Tilaa tästä sivuston artikkelit RSS-syötteenä tai kommentit RSS-syötteenä
Log in