Eva Isaksson

Evan kuva


Evan saa kiinni osoitteella eva.isaksson@vihreat.fi

Arkisto

Tiedon tasa-arvo ja erityisryhmät

EsteettömyysTasa-arvo – 26. marraskuuta 2008 klo 14.51

Suomen tietokirjailijat ry järjesti 20.11.2008 seminaarin “Tiedon tasa-arvo? Erityisryhmien tietokirjat”. Saatuani seminaarista mainoksen yhdistyksen jäsenpostin kanssa ja luettuani seminaarin alustusten otsikot päätin ilmoittautua, sillä sisältö vaikutti kiinnostavalta. Paikalle oli saapunut ilahduttavan monta tietokirjailijaa, joista monet näyttivät oppikirjailijoilta.

Stakesille tutkimusta mm. tulkkipalveluista ja muistisairaiden palveluista tehneen Päivi Topon alustus “Tiedon tasa-arvo” oli innostava. Topo pohti kuka määrittelee mitä tietoa tuotetaan ja miten sitä tuotetaan. Kenellä on pääsy tuotettuun tietoon? Tulkkipalvelujen käyttäjien omia kokemuksia kartoittanut Kuulo- ja puhevammaisten tulkkipalvelut (2000) oli Stakesin ensimmäinen esteetön verkkojulkaisu. Nyt sitä ei enää näytä löytyvän verkkoversiona.

Topo nosti esiin muistisairaat, joita koskevaa tietoa ei juuri ole tuotettu heidän omista lähtökohdistaan, vaan hoitajien ja omaisten lähtökohdista. Näin tuotettu tieto voi olla tehotonta, esineellistävää ja jopa väheksyvää.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri Reetta Kettunen korosti samassa hengessä, että tietoa pitäisi pystyä paitsi vastaanottamaan myös tuottamaan itse omalla kommunikointitavalla. Mikäli ei ole mahdollista toimia tiedon tuottajana, ei ole mahdollista toimia yhteiskunnassa.

Vammaisten tietokirjallisuus

Selkokirjallisuutta esitteli Leealaura Leskelä Selkokeskuksesta. Tätä aineistoa tarvitsevia on paljon: mm. eri tavoin vammaiset, dyslektikot, monet ikäihmiset, suomea huonosti osaavat tai lukemaan tottumattomat henkilöt, mielenterveyskuntoutujat ja koululaiset - arvion mukaan 4-7% suomalaisista. Selkokirjallisuutta on valtiontuella julkaistu parisataa nimekettä noin 30 vuoden ajanjaksolla.

Selkokieltä voi opetella kursseilla, mutta sitä voi myös itseopiskella. Selkeästi kirjoitettaessa tulee välttää upotettuja sivulauseita - tosin pelkkiä päälauseita sisältävä teksti on sekin vaikea hahmottaa. Tekstin ulkoasukin on tärkeää: kirjasinkoon tulee olla riittävä, tekstin ilmavasti ladottua ja oikealta liehureunaista.

Näkövammaisten kirjasto Celia toimii myös aineiston tuottajana. Siinä ominaisuudessa se ei toimi kustantajana, vaan muiden julkaisemien tekstien muokkajana näkövammaisten käyttämiin muotoihin: Daisy-laittein käytettäviksi äänikirjoiksi, pistekirjoitukselle ja myös elektroniseen, tietokoneella käytettävään muotoon. Vajaat puolet Celian tuottamasta aineistosta on tietokirjallisuutta. Jo käytöstä poistuneisiin äänikasetteihin verrattuna standardoitu, rakenteinen Daisy-teknologia on merkinnyt huomattavaa parannusta aineiston selailtavuuteen.

Viittomakielisten tietokirjallisuus on vääjäämättä videomuotoista, vaikka jotain yrityksiä onkin ollut kehittää painettavia versioita viittomista (esim. Sutton Sign Writing, HamNoSys). Opetusministeriön ehdotuksen (2007) mukaan Kuurojen liitto huolehtisi perustettavan Viittomakielisen kirjaston toiminnasta, joka olisi alkanut 2008. Näin nopeasti asia ei kuitenkaan näy edenneen.

Muita erityisryhmiä

Seminaarin toisessa osassa käsiteltiin muiden erityisryhmien tietokirjallisuutta. Vankilassa tarvittava tietokirjallisuus tukee vankeja heidän vapautumisen jälkeisessä työllistymisessään ja arkielämässään. Luki-Tuki sisältää mm. tähän tarkoitukseen sopivia julkaisuja.

Romanien keskuudessa on puhuttu sana ollut vallassa. Tiedetään romanivanhuksia, joiden muistissa on valtava määrä muiden romanien elämänkokemuksia. Tämä muistieto pitäisi saada talteen. Tekeillä on romanien historia Suomessa 1500-luvulta tähän päivään romanien omasta näkökulmasta.

Seminaarissa käsiteltiin myös saamenkielistä tietokirjallisuutta, tosin valitettavan luettelomaisesti. Sen kohdalla korostui rahoituksen puute. Lasten saamen kielellä julkaistun tietokirjallisuuden puute on epäkohta.

Maahanmuuttajien tietokirjallisuudessa keskeisellä sijalla ovat oppikirjat. Maahanmuuttajat ovat kuitenkin niin heterogeeninen ryhmä, että kaikille soveltuvia oppikirjoja on haasteellista tehdä.

Kommentoi kirjoitusta tai lähetä seurantailmoitus (trackback) omalta sivustoltasi.

Kommentoi kirjoitusta

Voit käyttää kommentissa seuraavia XHTML-tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Eva Isaksson on toteutettu WordPress -julkaisujärjestelmällä
Tilaa tästä sivuston artikkelit RSS-syötteenä tai kommentit RSS-syötteenä
Log in