Eva Isaksson

Evan kuva


Evan saa kiinni osoitteella eva.isaksson@vihreat.fi

Arkisto

Herttoniemen kirjasto

Kirjastovierailut – 1. lokakuuta 2008 klo 1.44

Plussaa: Tilava
Miinusta: Pysähtyneisyyden tuntu

Kirjasto ulkoa

Herttoniemen kirjasto tuo mieleen muistoja. Ennen nykyiselle paikalleen siirtymistä se toimi kerrostalon alakerrassa Siilitie 5:ssä. Kirjastorakennuksen ja sairaalan kohdalla oli metsä ja kallioita. Vieressä on Herttoniemen yhteiskoulu, jota kävin 1965-1973.

Valmistuttuaan vuonna 1971 uusi kirjasto tuntui modernilta ja avaralta. On hämmentävää huomata vuosien kuluttua, ettei mikään tunnu tässä kirjastossa muuttuneen. Aivan kaikki on paikoillaan. Samat hyllyt löytyvät samoilta sijoiltaan, ylisuuret opasteet ovat muuttumattomat. Ihmettelen voivatko pöydät ja tuolitkin olla samoja. Ei kai? Vuosikymmenen alussa kaavailtiin Herttoniemen kirjaston siirtämistä lähemmäs metroasemaa, mutta suunnitelmaa ei toteutettu. Mietin, johtuuko kirjaston pysähtynyt tunnelma siitä, ettei siirtouhan alla olleita tiloja ole ehkä uskallettu kehittää.

Tilaa hyllyjen välissä

Kirjasto toimii yhdessä tasossa, mutta koska se on rakennettu kalliolle, piha ei ole tasainen vaan loivasti viettävä. Parkkipaikkoja ei löydy aivan sisäänkäynnin vieressä, eikä erityisiä invapaikkoja ole.

Sisään mennään kahdesta tavanomaisen raskaasta ovesta. Muuten kirjasto on huomattavasti keskimääräistä avarampi, ja paria kapeaa kohtaa lukuunottamatta täällä on varsin hyvin tilaa. Valaistus on todella kirkas, mutta suuret mattapintaiset kattolamput eivät häikäise.

Nuoruuteni kirjastossa ei ollut invavessaa, eikä ole edelleenkään. Asiakaspalvelulaitteet ja päätteet on sijoitettu palvelutiskin edessä aikoinaan olleeseen laajaan tilaan, joka ei ehkä ole niille kaikkein luontevin paikka. Osaa päätteistä voi käyttää istuen ja osaa seisten. Palvelutiskin lainaus- ja palautusautomaatit ovat molemmat melko korkealla.

Tuolit kirjaston keskiosassa

Isotekstisiä kirjoja sai hakea. Lopulta löysin ne fantasian, kauhun, jännityksen ja scifin seurasta, mikä ei ehkä ole niille kaikkein luontevin paikka. Kielivalikoima on minimaalinen - tänne ei kannata tulla vieraskielisten lehtien toivossa.

Kirkkaasta valostako vai mistä lienee johtunut, että varsinkin tietokirjat vaikuttivat todella kuluneilta. Seksologian osaston kirjat näyttivät hartaasti ja moneen kertaan luetuilta. Seksuaalivähemmistöjä käsitteleviä kirjoja oli hyllyssä paikalla neljä nimekettä, Volttia ei tähän kirjastoon tule.

Käydessäni kirjastossa tiistaina seitsemän jälkeen kirjastossa oli todella hiljaista. Käyttäjiä oli toki muutama, myös lapsia ja nuoria. Lastenosasto on kävijän kannalta todella vaikea hahmottaa, sillä se on sijoitettu tietokirjahyllyjen kahden puolen. Nuortenosaston varsinainen sijainti jäi arvailujen varaan.

Olen yrittänyt välttää keräämästä mukaani lainakirjoja kirjastoista joissa olen käynyt, sillä lukuaika on ollut vähissä. Nuoruusvuosieni kirjaston hiljaisuus saa minut tällä kertaa tarttumaan kirjaan. Lainausautomaatin kautta kassiin siirtyy Arja Tiaisen Tää tojota ei lähe liikkeelle.

Kommentoi kirjoitusta tai lähetä seurantailmoitus (trackback) omalta sivustoltasi.

Kommentoi kirjoitusta

Voit käyttää kommentissa seuraavia XHTML-tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Eva Isaksson on toteutettu WordPress -julkaisujärjestelmällä
Tilaa tästä sivuston artikkelit RSS-syötteenä tai kommentit RSS-syötteenä
Log in